Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Onko tämä ferrotyyppi?
Onko tämä kuva ferrotyyppi, ja mitä tietoja voidaan kuvasta löytää? Kuva on Carlsron museon kokoelmissa, luettelotiedot puutteelliset. Kuvan henkilöistä ja kuvaustilanteesta ei ole tietoa. Kuva on metallilevyllä, ja kuvan nurja puoli on kuparinvärinen ja lakatun näköinen.
Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:
Kyllä kyseessä näyttää olevan ferrotyyppi.
Ferrotyyppejä valmistettiin Suomessakin 1890-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Niitä käyttivät sekä ateljeekuvaajat että kiertävät markkina- tai katukuvaajat, joille ferrotyypin nopea valmistuminen oli otollista: kuvaushetken jälkeen asiakkaan ei tarvinnut odotella valmista kuvaa muutamaa minuuttia enempää. 1800-luvun lopulla käytössä oli jopa pikakuva-automaatteja, jotka toimivat nykyisten passikuva-automaattien tapaan: asiakas laittoi rahan koneeseen, istui verhon taakse ja painoi itse laukaisunappia. Tuloksena oli kolmen minuutin kuluttua valmis ferrotyyppimuotokuva.
Tätä kuvaa ei ole otettu automaattikopissa, mutta ei myöskään ateljeessa. Se on otettu ulkoilmassa, väliaikaisessa valokuvausstudiossa, johon on tuotu tuoleja ja niiden alle kivien varaan kyhättyjä tukilautoja, ja taakse on viritetty ainakin parista kappaleesta koostuva taustakangas. Tekijänä on siis ollut kiertävä kuvaaja, joka on pystyttänyt siirrettävän kuvaamonsa kenties markkinoille. Kuvan rajaus on hieman sivussa; markkinakuvilta ei tarvitsekaan odottaa samaa viimeistelyn astetta kuin huolella valmistelluilta ateljeemuotokuvilta.
Kuvattujen vaatetuksesta voisi päätellä, että he eivät edusta varakkainta väestöä; porvarisperheet kävivätkin kuvattavina mieluummin sisätiloissa ateljeessa kuin markkinakuvaajan kojussa. Markkinoille on muitenkin pukeuduttu mahdollisimman siististi, ja naiset ovat satsanneet viittoihin ja näyttäviin hattuihin. Kuvatut voisivat olla työtövereita keskenään, vaikka saman liikkeen tai perheen palvelusväkeä. Ajankohdaksi ehdotan 1890-lukua.
Ferrotyypin pohjamateriaalina on ohut metallilevy, joka sivellään mustalla tai punaruskealla lakalla. Teidän kuvassanne, jota kuvasit takaa kuparinväriseksi, lakka on siis ollut punaruskeaa. Lakan kuivuttua levylle on levitetty jodisoitu kollodiumkerros, joka sitten herkistettiin valolle hopeanitraattikylvyssä. Heti tämän jälkeen levy valotettiin kamerassa - tämä on siis kuvanottohetki - ja sen jälkeen nopeasti kehitettiin, huuhdeltiin ja kuivattiin. Koska prosessissa ei synny erikseen negatiivia, jokainen ferrotyyppi on uniikki. Ferrotyyppien suosiota on varmasti lisännyt myös niiden kestävyys.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?
Kommentit (2)
Anonyymi kommentoi:
Hei! Tuliko ferrotyyppikuvista peilikuvia ja ylösalaisin olevia, kuten negatiiveista? Terveisin, Matti
Sofia Lahti kommentoi:
Hei! Kyllä, ferrotyyppi on käytännössä negatiivikuva, joka tummaksi maalatun taustan ansiosta näkyy positiivisena.