Ensimmäisenä suomalaisena naispuolisena ammattikuvaajana pidetään viipurilaista Caroline Beckeriä (1826-1881), joka aloitti valokuvaajan uransa vuonna 1859 jäätyään leskeksi. Becker otti tuolloin haltuunsa veljensä Edvard Elfsrömin perustaman valokuvausateljeen ja jatkoi sen toimintaa vuoteen 1862. Caroline Beckerin valokuvia tai edes tietoja niistä ei ole säilynyt, joten hänen tekniikastaan tai välineistään ei voida päätellä mitään varmaa. Varhaisilla naiskuvaajilla, kuten usein miehilläkin, oli yleensä jokin muukin ammatti: Becker toimi paitsi valokuvaajana myös leikkikaluihin, neuletöihin yms. erikoistuneen kauppaliikkeen pitäjänä. Muiden ammattikuvaajien asettuessa Viipuriin Beckerin valokuvaustoiminta tyrehtyi. Lyhyt toiminta-aika oli tyypillistä varhaisille naiskuvaajille. Usein valokuvaajan ura katkesi esim. naimisiin menoon tai kilpailevien kuvaajien ilmaantumiseen paikkakunnalle.

Turkulainen kellosepän tytär Hedvig Keppler (1831-1882) aloitti valokuvaustoiminnan kotikaupungissaan samana vuonna kuin Becker Viipurissa mutta ilmeisesti vasta loppuvuodesta. Valokuvauskoulutuksen Keppler kertoi saaneensa Pietarissa. Kepplerinkin ura jäi lyhytaikaiseksi: todennäköisesti hän lopetti valokuvaustoiminnan jo vuoden 1860 aikana. Seuraavana vuonna hän avioitui leipurimestari Carl Fredrik Löfmanin kanssa. Keppler kuvasi tiettävästi lähinnä ambrotyyppejä, mutta hänenkään tuotannostaan ei ole säilynyt todistuskappaleita.

Karolina Emilia Frederika Tudeer (1835-1916) aloitti kuvaajana Hämeenlinnassa 1863 ja jatkoi kuvaustoimintaa myöhemmin Helsingissä ja Viipurissa.

Seuraavina vuosina alalle ilmaantui useita naisia, joiden ura ei jäänyt enää muutamaan vuoteen. Näihin kuvaajiin kuului mm. Euphrosyne Chiewitz (1819-1899), joka toimi ateljeekuvaajana Turussa 1864-1879. Rosa Sandelinilla (1835-1901) oli kuvaamo Porissa 1864 alkaen ja lisäksi hän toimi kiertävänä valokuvaajana. Eugenie Roos (1829-1897) kuvasi Kristiinankaupungissa, Oulussa ja Vaasassa 1865-1874. Julia Widgren (1842-1917) aloitti puolestaan vuonna 1866 pitkän ja menestyksekkään uran Vaasassa. Kajaanissa toimivat vuosikymmenten ajan 1860-luvun lopulla aloittaneet sisarukset Anna (1846-1924) ja Maria Renfors (1852-1934). Kaikkien näiden kuvaajien tuotantoa on säilynyt eri museoiden ja arkistojen kokoelmissa. Lisätietoja heidän elämästään, urastaan ja tuotannostaan voi etsiä Kuka kuvasi -sivustolta.

Varhaisiin valokuvausalan toimijoihin kuuluivat myös erilaisissa avustavissa tehtävissä kuvaamoissa työskennelleet naiset. Esim. retusoijina toimi paljon naisia. Ammattia valokuvaamossa pidettiin naiselle sopivana ja säädyllisenä tapana ansaita elantonsa.

Hyvä katsaus ensimmäisiiin Suomessa toimineisiin naiskuvaajiin on kirjassa Valokuvan taide (1992) julkaistu Catherine af Hällströmin artikkeli.