Kysymykseen voi etsiä vastausta monesta näkökulmasta. Mikä johti siihen, että kamera keksittiin? Miten se oli mahdollista? Miksi joku halusi keksiä kameran? Mitä hyötyä kamerasta on?

Kamera ilmiönä, eli se, miten valo muodostaa kuvan heijastuessaan pienestä reiästä pimeään tilaan, on tunnettu jo pitkään. Näiden pimeään huoneeseen heijastuvien kuvien tarkkuutta ja todenmukaisuutta on ihailtu ennen kuin osattiin edes haaveilla valokuvauksesta. Vasta 1800-luvun alkuvuosikymmenillä pimeän huoneen (camera obscura) ilmiötä opittiin käyttämään valokuvaukseen eli siis kuva opittiin kiinnittämään esim. metallilevylle tai paperille.

Yksi syy kameran keksimiseen on varmasti sama kuin moniin muihinkin keksintöihin: uteliaisuus, joka puolestaan vauhditti fysiikan ja kemian tieteenalojen kehitystä. Myös optiikan edistysaskeleet, kuten mikroskooppien ja kaukoputkien kehitys, edesauttoivat kameran linssien suunnittelua.

Valokuvaan tarvittavien oikeanlaisten kemiallisten ainesosien ja niiden yhdistelmien löytäminen oli hankalaa ja tarkkaa työtä, ja monet käytetyistä aineista olivat myös erittäin myrkyllisiä. Silti ponnisteluja pidettiin vaivan arvoisina. Miksi kuva haluttiin oppia kiinnittämään?

Kuvat ovat aina olleet ihmisille tärkeitä. Niillä välitetään viestejä, tallennetaan muistoja, kuvataan todellisuutta tai ajatuksia. Ennen valokuvausta kaksiulotteisia kuvia voitiin tehdä maalaamalla tai piirtämällä. Niilläkin keinoin kuvista voitiin saada varsin tarkkoja ja näköisiä, riippuen tekijän taidoista. Kameralla kuvia saatiin kuitenkin nopeammin, ja ne vaikuttivat vielä todenmukaisemmilta - jopa siinä määrin, että ne tuntuivat aluksi lähes ihmeiltä tai taikuudelta. Kameran mekaaninen silmä tallentaa jopa yksityiskohdat, joita ihmissilmä ei huomaisi.

Kamera avasi uusia ulottuvuuksia sekä taiteen että tieteen tekijöille. Varhaisten valokuvien yleisimmät aiheet olivat maisemat ja muotokuvat. Kameralla niiden toteuttamisesta tuli myös edullisempaa kuin maalaustaiteen keinoin. Myös luonnontieteilijöille valokuvaus oli mullistava keksintö: kameralla voitiin tallentaa tutkimuskohteen muutoksia vaihe vaiheelta, ja esimerkiksi mikroskooppiin yhdistettynä kamera pystyy tallentamaan kuvia kohteista, joita paljaalla silmällä ei olisi pystynyt tarkastelemaan.

Kameran ja valokuvauksen merkitystä ovat pohtineet monet valokuvahistorioitsijat ja -teoreetikot. Suomennettuja alan klassikoita ovat esimerkiksi Roland Barthesin "Valoisa huone" ja Susan Sontagin "Valokuvauksesta".