Kuvien käyttö ja kuvissa esiintyvien ihmisten oikeudet ovat aihepiiriä, josta meiltä kysellään paljon. Valitettavasti kysymyksiin ei ole ihan yksiselitteisiä vastauksia.

Henkilötietolaki ja persoonallisuusoikeudet suojaavat ihmisen oikeutta suhteessa hänestä otettuihin valokuviin. Lakia täytyy kuitenkin tulkita tapauskohtaisesti. Rikokseksi katsotaan yksiselitteisesti ainakin toisen ihmisen kuvan (josta hänet tunnistaa) käyttö halventavassa yhteydessä. Kuvan luvaton käyttö kaupallisiin tai voimakkaan aatteellisiin tarkoituksiin on myös ongelmallista. Henkilöiden valokuvien julkaisuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä käsittelevässä tekstissään tietokirjailija Jukka Korpela toteaa muun muassa, että luvan kysyminen jo kuvaustilanteessa olisi suositeltavaa ja että "joka tapauksessa tunnistettavaa ihmistä esittävän kuvan julkistamisessa on syytä olla huomattavan varovainen".

Kaikesta huolimatta vanhoja albumikuvia käytetään nykyisin usein sekä taiteellisissa että historiallisissa tai muisteluun liittyvissä hankkeissa, julkaisuissa ja näyttelyissä. Yksi laajimmista albumikuvien keräämiseen ja julkaisuun keskittyvistä hankkeista on Albumit auki -hanke, jossa yksityisiä albumikuvia ja niiden taustatietoja tallennetaan creative commons -lisenssillä avoimelle verkkosivustolle.

Kuvailemasi käytäntö, jossa kuvien luovuttajan kanssa tehdään sopimus kuvien käytöstä ja hän tavallaan antaa luvan kuvissa esiintyvien puolesta, on tällaisissa hankkeissa melko yleinen. Tällöin on olemassa mahdollisuus, että joku kuvissa esiintyvistä pahoittaa mielensä ja vaatii kuvan poistamista. Ymmärtääkseni tämä on kuitenkin melko harvinaista, ellei kuvissa tai niihin liitetyissä teksteissä ole mitään arkaluontoista tai loukkaavaa. Etunimen käyttö kuvatekstissä ei uskoakseni muuta tältä osin tilannetta.