Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Saanko vapaasti käyttää äitini aikanaan omistamia valokuvia?
Minulla on vanhoja, aikanaan äitini omistamia valokuvia. Osa niistä on julkaistu aikaisemmin kirjassa, josta haluaisin nyt haluaisin julkaista käännöksen, ja liittää siihen mukaan joitakin uusia kuvia. Kuvaaja on tiedossa joistakin kuvista. Saanko vapaasti käyttää kuvia?
Amanuenssi Yki Hytönen vastaa:
Valokuviin liittyvät oikeudet ovat askarruttaneet muitakin Kysy museolta –palstalla. Aivan selkeää vastausta ei kaikkeen oikeuksiin liittyvään valitettavasti ole.
Valokuvaan voi syntyä sen valmistumisesta lähtien tekijänoikeus tai lähioikeus riippuen siitä, katsotaanko valokuvan ylittäneen teoskynnyksen vai ei. Jos se ylittää teoskynnyksen, sitä kutsutaan valokuvateokseksi, johon sen kuvaajalla on tekijänoikeus. Tämä on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos kuva ei ylitä teoskynnystä, sitä kutsutaan oikeuksista puhuttaessa valokuvaksi. Silloin kuvaa suojaa tekijän lähioikeus, joka on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuoden päättymisestä. Eron tekeminen valokuvateoksen ja valokuvan välille on toisinaan rajanvetokysymys eikä välttämättä mitenkään helposti ratkaistavissa. Se perustuu arviointiin, ja viime kädessä ratkaistaan oikeudessa onko kuva valokuvateos vai valokuva.
Kysymyksen mukana lähetettyjen valokuvien kohdalla on todennäköistä, että suoja-ajat ovat umpeutuneet. Lisäksi jos kirjaan tulevia kuvia on jo julkaistu aikaisemmin ilman seuraamuksia kuvien oikeuksiin liittyen, voisi ajatella, että ei tarvitsisi olla huolestunut kuvien uudelleen julkaisemisesta. Kuvia julkaistaessa kuvaajan nimi on kuitenkin mainittava kuvan yhteydessä silloin kun se on tiedossa.
Kysy museolta –palstalta voi lisäksi tutustua vielä kuvia koskeviin oikeuksiin esimerkiksi kirjoituksista Kauanko valokuvien käyttö on rajoitettua? ja Voiko 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen kuvan julkaista muistokirjoituksessa?.
Eva Hemming "Blondelainena" Sibeliuksen pienoisbaletissa "Scaramouche" vuonna 1946. Parina Kaarlo Hiltunen.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?