Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Miten henkilökuvien suurennoksia tehtiin 1930-luvulla?
Hei! Minulla on useita edesmenneiden sukulaisten seinäkuvia, joiden takana on nimi O.Y. SUOMI A.B. Vanhoista albumeista olen huomannut, mistä kuvista ne on alunperin tehty ja koottu. Hääkuvan pariskunnan iät saattavat heittää melkoisesti ja joskus kuvien kätisyyttä on vaihdettu. Useimmat kuvat ovat varmaan 1900-luvun alusta, jotkut 1930-luvulta. Kiinnostaisi tietää, millä tekniikalla nämä kuvat on tehty, samoin yrityksen historia. Joissakin osoitteena on Iso-Roobertinkatu, joissain Aleksanterinkatu. Ja tietysti se, miten tämän homman myyntityö on aikoinaan hoidettu, kuvat ovat ympäri Suomea.
Anne Isomursu vastaa:
Suomi-nimisiä valokuvaamoja oli useita eri puolilla Suomea. Kuviesi tekijä lienee kuitenkin Kuvasuurentamo Suomi. Sen historiaa ei tiettävästi ole kukaan selvittänyt. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa näyttää olevan yksi heidän 1900-luvun alkuvuosien visiittikorttikuvasta valmistamaansa suurennos. Lisäksi kokoelmissamme on antikvariaatista ostettu valokuvasuurennosten esittelykirja 1930-luvulta, jossa on myös käsin väritettyjä suurennoksia.
Olet tehnyt tarkkoja huomioita kuvistasi. Tekniikkana on varmaan ollut reprokuvaus. Visiittikortti on kuvattu uudelle negatiiville, jonka avulla on vedostettu uusi vedos. Hääkuvatraditio, korkeimpia säätyjä lukuunottamatta, on suhteellisen nuori. Kuvamanipulaatio puolestaan on vanhempaa kuin usein tullaan ajatelleeksi: hääkuvaan on tosiaan voitu yhdistää henkilöitä eri kuvista. Se kävisi ainakin niin, että molemmat kuvat kuvataan ja repronegatiivit vedostetaan. Sitten henkilöt leikataan vedoksista ja kuvataan uudelleen uudella taustalla ja vedostetaan jälleen negatiivista uusi vedos. Kuvien eroja voidaan häivyttää retusoimalla negatiivia tai yhdistettävää kuvaparia. Uudelleenkuvausprosesseissa kuvan yksityiskohdat vähenevät ja suurennoksia joudutaan usein voimakkaasti korjailemaan mustaliidulla tai lyijykynällä. Kätisyys vaihtuu mikäli negatiivi jossain vaiheessa käännetään väärin päin; peilikuvaksi. Se on saattanut olla sommittelun vuoksi harkittu toimenpide. Vaikutelma voisi olla kummallinen mikäli tuore aviopari jo hääkuvassa näyttäisi olevan selin toisiinsa ja katselevan kuvasta sivuille.
Uskoisin, että suurentamot ovat mainostaneet toimintaansa ja kuvat on toimitettu postitse. Jos katselisi systemaattisesti esimerkiksi 1930-luvun alun Suomen Kuvalehtiä tai joitakin valtakunnallisia sanomalehtiä, saattaisi löytää suurennusliikkeiden mainoksia.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?