Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Saisinko tietoa valokuvaamojen negatiivituotannon säilymisestä ja Ateljee Hellaksesta?
Arkistoivatko valokuvaamot materiaalia? Olisiko mahdollista saada selville, olisiko jossain säilynyt esim. turkulaisen Ateljer Hellaksen arkistoa? Teillä? Turun maakunta-arkistossa? Jossakin? Tiedustelen asiaa sukututkijan tarpeiden pohjalta.
Anne Isomursu vastaa:
Hellas-nimisiä kuvaamoja on on Suomessa ollut useita. Suomalaiset valokuvaajat –matrikkelin perusteella Turussa toimi vuosina 1916 –1924 Atelier Hellas. Ateljeehuoneiston ja nimen historioihin liittyy useita valokuvaajia, joiden nimissä negatiivikokoelmia saattaisi olla talletettuna. Aineistoja kannattaa tiedustella ainakin Turun maakuntamuseosta ja ehkä Åbo Akademin kokoelmista. Selvittelen ohessa Hellaksen historiaa osoittaakseni, että useimpien vanhempien negatiivikokoelmien säilyminen on oikeastaan aikamoinen ihme.
Hellaksen perusti entisiin Ateljee Aunen tiloihin osoitteeseen Kristiinankatu 5 Ida Maria Vinblad. Hänen omistuksessaan ateljee oli vuosina 1901-1905. Irma Savolaisen tutkimuksen mukaan Vinblad ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui myymään mm. kuvaamon negatiiveja ja kuvausrekvisiittaa. Seuraava omistaja oli Axel Strandberg ja hänen jälkeensä kuvaamon omistivat vuoteen 1910 asti Augusta Sangder ja miehensä Gustav Anton Strandberg. Heidän jälkeensä kuvaamo ensin vuokrattiin ja sitten myytiin ruotsalaiselle August Alexander Karlssonille, joka puolestaan myi sen toiselle ruotsalaiselle, Gustav Welinille 1920-luvun puolivälissä.
Koska kuvaamon toiminta jatkui samalla nimellä, on perusteltua olettaa, että myös kuvaamon negatiivit ja siten asiakaskunta siirtyivät kauppojen mukana. Matrikkelissa ei ole tietoa onko kuvastoa säilynynyt. Valitettavasti monien kuvaamojen negatiiviarkistoja hävitettiin ja vietiin kaatopaikallekin vielä 1980-luvullakin. Joskus taas negatiivit ovat säilyneet, mutta niihin liittyvät kuvauspäiväkirjat ja asiakaskortistot ovat kadonneet. Ilman tietojahan arkistoa ei voi käyttää.
Lähteet: Suomalaiset valokuvaajat –matrikkeli ja Savolainen, Irma 1992: Taitelijoita, käsityöläisiä ja taivaanrannanmaalareita. Turkulaiset valokuvaajat vuoteen 1918. Turun maakuntamuseon raportteja 15.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?
Kommentit (1)
Keramaa kommentoi: