Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Mihin tätä laitetta on käytetty?
Isoisäni Kalle Tauriainen oli ammattivalokuvaaja Suomussalmella (s. 4.5.1895 - k. 4.7.1971). Minulla on hänen omistamansa kamerat. Kuvissa näkyvä laite ihmetyttää. Sen ulkomitat ovat 20 x 10 x 4 cm. Siinä on paikka filmirullalle (6 cm levyiselle). Laitteen rakenteissa ei ole merkkejä, että jotain aiemmin kiinnitettyä nyt puuttuisi. Filmirullan pyöritystä varten on kampi. Leikkikalusta ei mielestäni ole kysymys. Mihin tätä laitetta on käytetty?
Amanuenssi Yki Hytönen vastaa:
Kysymyksen mukana lähetetyt valokuvat havainnollistavat hyvin laitetta. Kyseessä ei itse asiassa ole kamera vaan osa kamerasta. Laite on kameraperä, joka on liitetty yleensä tripodin varassa käytettyyn kameraan. Kuten kysymyksessä todettiin, perään laitettiin filmirulla, jota kelattiin kuvaustilanteessa kammella. Valokuvat laitteen ”etuosasta” ja ”takaosasta” näyttävät pienen aukon, joka kuvissa näkyy kameraperän alaosassa, ja joka on tehty leikkaamalla metallilevyyn. Laitteessa on käytetty 6x9 cm filmiä. Negatiivifilmissä on jokaisen ruudun reunassa numerointi filmiruudulle. Kun filmi kulkee aukon yli, voi aukosta tirkistäen laitteen ”etuosasta” katsottaessa nähdä, mikä ruutu on menossa. Filmi pysäytetään numeron kohdalle, jotta valotus kuvaa otettaessa tapahtuisi koko ruudun alueelle. Laitteen ”takaosan” liikuteltava musta metallilevy otetaan pois, kun perää liitetään kameraan.
Yleishavaintona voi myös todeta, että laite on käsin tehty. Se ei siis olisi tehdasvalmisteinen. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi tirkistysaukon muodosta, muuten laitteen metalliosista sekä siitä, kuinka laitteen sisäosa on tummennettu mustaksi. Jäljistä päättäen kameraperä on ollut ahkerassa käytössä. Perän perusteella ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä siitä, minkälaisessa kamerassa perää on mahdollisesti käytetty.
Laite takaa. Metallinen "pelti" avattuna. Näkyviin tulisi filmi, jos sellainen olisi paikallaan. Nurkan lähellä näkyy pienehkö aukko.
FIlmin tarkasteluun tarkoitettu tirkistysaukko näkyy alhaalla vasemmalla puolella, ja filmin edessä oleva suojapelti on vedetty sivuun. Se otetaan kokonaan pois, kun perä liitetään kameraan.
Laite aukaistuna. Mahdollinen 6 cm leveä filmi liukuisi metallin pintaa pitkin ja siinä oleva aukkokohtakin olisi filmiä vasten.
Kameraperä avattuna. Laitteen oikeassa reunassa, kuvassa taaempana, näkyy siirtokampeen liittyvä filmirullan kela. Vasemmalla puolella kelatila on tyhjä. Siellä olleesta kelasta filmi kuljetettiin kampea käyttämällä ruutu kerrallaan keskelle valotusalueelle ja edelleen sen yli toiselle puolelle.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
Milloin pieni, 6,5x4 cm kokoinen muotokuva on kuvattu?
Uusimmat kysymykset
Miten 1970-2010-luvun paperikuvia voi ajoittaa?
Kenen signeeraus on J.W. Lindebergin muotokuvassa?
Milloin Fritz Hjertzellin valokuvaamo toimi Pohjois-Esplanadilla?
Kuka voisi olla vuonna 1864 otetun muotokuvan kuvaaja ja missä se on kuvattu?
Onko kamerallani museo- tai keräilyarvoa?