24.8.2016

Milloin ja missä nämä kuvat on otettu?

Vasemman puoleisessa kuvassa vasemmalla on kysyjän isän äidin äiti ja hänen kanssaan todennäköisesti hänen siskonsa. Oikeanpuoleisen kuvan nainen on tuntematon.

Milloin ja missä nämä kuvat on otettu? Sen verran olen selvittänyt asioita että vasemman puoleinen kuva on kuvattu Helsingissä, sillä Emil Rundmannin ateljee on sijainnut siellä ja oikeanpuoleinen kuva on mitä ilmeisemmin kuvattu Turussa sillä A.Strandberg on sijainnut siellä. Vasemman puoleisen kuvan takapuolelle on kirjoitettu luku "22761", mitä se on merknnyt? Ovatko kuvan henkilöt käyneet todella näissä kaupungeissa vai onko mahdollista että kuvaaja olisi kiertänyt maaseudulla kuvaamassa ihmisiä?

Amanuenssi Yki Hytönen vastaa:

Kysymys on mielenkiintoinen. Siinä on kaksi osaa, joista vastaan ensin kuvauspaikkaa koskevaan osaan.

Vielä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana monikin valokuvaaja hankki lisätienestiä liikkeenharjoitukselleen tekemällä kuvauskäyntejä oman ateljeen ulkopuolella kotipaikan lähiseuduilla. Valokuvauksen harjoittaminen pelkästään ateljeessa tuli ensin taloudellisesti mahdolliseksi suurissa kaupungeissa. Kiertävä valokuvaustoiminta jatkuikin pidempään juuri kauempana suurista asutuskeskuksista, sillä siellä valokuvan kysyntä kasvoi kaupunkeja verkkaisemmin. Tosin kaupungeissakin elannon hankkiminen oli vaikeaa, sillä kilpailu oli kovempaa. Kiertävät valokuvaajat ikuistivat muun muassa erilaisia juhlatilaisuuksia, mutta ottivat myös muotokuvia. Sitä varten heidän varusteisiinsa kuului fondi eli taustakangas, joka ripustettiin kuvauspaikalle, ja minkä eteen kuvattavat henkilöt asettuivat. Kuvissa on käytetty taustafondeja, mutta ne ovat hyvin pelkistettyjä. Niistä ei voi päätellä paljoa siitä, missä valokuvat on otettu.

Valaistus oli haaste vielä 1900-luvun alussa, koska tuon ajan valokuvaustekniikka asetti vielä melko tiukat rajat sille, missä valossa kuva kannatti ottaa. Ateljeissa oli siksi varta vasten lasiseinät ja –katot riittävän valaistuksen varmistamiseksi, mutta jos valokuvaaja lähti kiertokäynnille, hän joutui yleensä ottamaan kuvansa ulkoilmassa. Kysymyksen mukana lähetetyissä visiittikorteissa valo tulee yläviistosta ja on hallittua.

Kuvauspaikkaa pohdittaessa voisi lopulta ajatella, että koska kuvat on otettu visiittikortteja varten, työ olisi tehty ateljeessa. Tämä johtuu visiittikortteihin liittyvästä kulttuurista. Ne olivat aikansa käyntikortteja, joita jaettiin tuttaville ja joita laitettiin albumeihin. Niillä kerrottiin käymään tulleelle vieraalle, minkälainen tuttavapiiri isäntäväellä on. Albumit siis kertoivat omistajansa sosiaalisesta statuksesta. Siten myös visiittikorttikuvauksiin menevät laittautuivat mielellään parhaimpiinsa, ja jotta kuvasta tulisi mahdollisimman edustava, se oli otettava hallituissa oloissa, mikä käytännössä tarkoitti ateljeekuvausta. Siten valokuvat on todennäköisesti otettu ateljeissa. Se taas tarkoittaisi, että kuvissa esiintyneet henkilöt ovat olleet kaupungissa kuvia otettaessa.

Mitä kuvien ajoitukseen tulee, apunamme ovat valokuvaamojen toiminnasta säilyneet tiedot. Emil Rundmanin ateljee Helsingissä toimi tietojemme mukaan vuosina 1899-1914. Kuvaamo vaihtoi paikkaa muutamaan otteeseen, mutta jos esimerkiksi visiittikortin kääntöpuolella ei ole mitään tietoja kuvaamon osoitteesta, tarkempaa ajoitusta ei juuri voi tehdä. Valokuvassa esiintyvien neitien pukeutuminen on ajalta ennen 1920-lukua. Oikeanpuoleisen henkilön korkea kaulus oli tunnusomaista muotia 1800-1900-lukujen vaihteen molemmin puolin, mikä voisi viitata siihen, että valokuva on otettu pikemmin 1900- kuin 1910-luvulla, ehkä peräti lähellä vuosisadanvaihdetta.

A.Strandbergin ateljee toimi tietojemme mukaan Turussa vuosina 1901-1919. Sen sijainti oli koko ajan sama, Slottsgatan 3 (Linnankatu 3). Osoite on nähtävissä visiittikortin alareunassa kuvaamon nimen alla. Kuvatun henkilön asuste vaikuttaa modernimmalta kuin toisessa kuvassa, joten se voisi olla 1910-luvulta. Toisaalta pukeutuminen voi kertoa myös henkilön yhteiskunnallisesta taustasta, mikä voisi selittää hieman eleettömämpää tyyliä. Kovin tarkkoja ajoituksia ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä käytettävissä olevan tiedon varassa.

Strandberguin kuvaamossa otetun valokuvan kääntöpuolelta löytyi merkintä ”22761”. Kun valokuvassa esiintynyt henkilö on jäänyt tuntemattomaksi, hän ei ehkä kuulu sukuun. Siten myös häntä esittävän valokuvan yhteys sukuun on epäselvä. Kun ei tiedetä, miten valokuva on päätynyt jäämistöön, eikä tiedetä sen tarinaa, johtolankoja numeromerkinnän selittämiseksi on vähän. Numeromerkintä voi siten tarkoittaa melkein mitä tahansa. Tietämättä millä tavalla merkintä on tehty, se voi jonkinlainen signum, joka ilmaisisi kuvan sijaintia jossain arkistojärjestelmässä tai viitteellisesti tehty päivämäärämerkintä tai jotain aivan muuta. Valitettavasti numerosarja jäänee arvoitukseksi.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia