11.10.2017

Mitä kuvaamoita Kuopiossa toimi 1800-1900-lukujen vaihteessa?

Järjestelin vanhoja valokuvia ja kiinnostuin samalla kuopiolaisista valokuvaamoista. Yksi kuvista oli Barsokevitschin ottama, toinen Schuffertin kuvaamon. Mitä kuvaamoita Kuopiossa toimi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa?

Amanuenssi Laura Gelmi vastaa:

Kuopiossa toimi 1800-1900-lukujen vaihteessa useita kuvaamoja, muiden muassa juuri mainitsemasi Victor Barsokevitschin ja August Schuffertin valokuvaamot.

Puolalaissyntyinen Barsokevitsch perusti kuvaamon Kuopioon osoitteeseen Kuninkaankatu 16 vuonna 1887. Kuvaamo oli aiemmin toiminut Puijonkadulla ja kuulunut valokuvaaja Adéle Sallinille, jonka kanssa Barsokevitsch avioitui jatkaen kuvaamon toimintaa omalla nimellään uudessa osoitteessa. Teknisesti taitavista ja persoonallisista henkikökuvistaan tunnetun Barsokevitschin kuvaamo oli aikanaan Kuopion merkittävin ateljee. Barsokevitsch kuvasi myös maisemia ja tallensi mittavasti kuopiolaista puusepänteollisuutta, kaupunkimiljöötä ja teatterikuvia. Kuvaamo paloi vuonna 1893 mutta uusi ateljee nousi pian rakennukseen, jossa VB-valokuvakeskus nykyään toimii. Toiminnan varsinainen nousukausi alkoi uuden ateljeen myötä. Kuvaamon sijainti oli sopivasti vanhan kaupungin sydämessä, ja vastapäätä piti Minna Canth kirjasalonkiaan.

1880-1890-lukujen taitteessa Kuopiossa teki ateljeekuvauksia myös Alex Abrahamsson ja 1890-luvun alkupuoliskolla Herman Kurki. Kurki oli paitsi ateljeekuvaaja, myös kiertävä kuvaaja, jonka matkat ylsivät Kuopiosta aina Kemijärvelle ja Sodankylään saakka. Kurjen valokuvaamo sijaitsi silloisessa Kuninkaankadun ja Lukkarinkadun kulmassa. Kurki ilmoitteli sanomalehdissä lähes yhtä aktiivisesti kuin Barsokevitsch, mutta muutoin Barsokevitsch sai nauttia kaupungissa varsin vähäisestä kilpailusta. Jossain vaiheessa 1890-lukua Puijonkadulla aloitti toimintansa Julia Eklundin valokuvaamo. Eklund avioitui valokuvaaja Erik Forsmanin kanssa, ja kuvaamo jatkoi toimintaansa vuodesta 1901 vuoteen 1916 Julia Forsmanin nimellä. Puoliso Erik oli kuitenkin kuvaamon omistaja.

Saksalaissyntyinen ja Saksassa valokuvausoppinsa saanut August Schuffert muutti Suomeen 1880-luvun puolivälissä. Schuffert perusti ensimmäisen ateljeensa Jyväskylään, mutta pian hän omisti kuvaamot myös Tampereella, Turussa ja Kuopiossa. Schuffertin kuvaamon tiedetään toimineen Kuopiossa ainakin vuodesta 1900 vuoteen 1926. Vuonna 1912 liike avasi osoitteessa Haapaniemenkatu 26, mutta aiempi toimipaikka on tuntematon. Schuffert itse oli liikkuvaista sorttia ja vaihtoi asuinpaikkakuntaa useasti. Tiedossa ei ole, toimiko hän itse vai joku muu valokuvaajana Kuopion ateljeessa. Vuonna 1916 Schuffert myi kuvaamonsa E. Kannolle.

1901 alkaen Haapaniemenkadulla toimi Vivi Grönroosin ja Anni Hokkasen yhteinen kuvaamo Hokkanen&Grönroos. Liikkeestä tuli Barsokevitschin merkittävä haastaja, ja alan ammattilehdistössä käytiin värikästä kirjoittelua liikkeiden välisestä hintakilpailusta. Hokkanen&Grönroos myytiin vuonna 1909 Edvard Kyllöselle, joka piti liikettä kuitenkin vain vuoden verran. Tämän jälkeen tiloissa aloittikin pariskunta Valter ja Hildegaard Grönroosin menestyksekäs valokuvausliike, joka toimi myös nimellä Valokuvaamo Kuopio.

Lisätietoa Kuopiossa toimineista valokuvaajista voit hakea museomme Kuka kuvasi -palvelusta.

Barsokevitschin kuvaamosta löytyy runsaasti kirjallisuutta, jossa sivutaan myös valokuvausalan yleistä tilannetta vuosisadan vaihteen Kuopiossa. Ainakin seuraavia teoksia voin lämpimästi suositella:

Kukkonen, Jukka (toim.): Victor Barsokevitsch - Valokuvia 1893-1927. Kustannuskiila, Kuopio, 1987.
Riekki, Kelena et al. (toim.): Valokuvaaja Victor Barsokevitsch 1863-1933 - kuvia vuosisadanvaihteen Kuopiosta. Kuopion museo, 1983.
Kärkkäinen, Tuulikki & Kärkkäinen, Matti: Kuopion salaperäinen Barsokevitschin valokuvaamo. Adéle Sallinin ja Victor Barsokevitschin sukujen tarina, 2015.

 

 

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia