Kysy meiltä työelämästä ja sosiaalihistoriasta! Työväenmuseo Werstas vastaa omaan tallennusalueensa kuuluviin kysymyksiin. Näitä ovat työväenliikkeeseen, ammattiyhdistyksiin, edistysmieliseen osuustoimintaan liittyvät kysymykset sekä sisällissodasta erityisesti punaisten puolen toimintaan liittyvät kysymykset. Samoin voit kysyä monenlaisen kansalaistoiminnan historiasta, niin ympäristö-, nais- kuin rauhanliikkeen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiasta. Meiltä voi kysyä myös viittomakielisten historiasta ja Lenin-museon teemoista: Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja esimerkiksi neuvostonostalgiasta.
Halutessasi voit liittää kysymykseesi myös valokuvan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastamme kahden viikon kuluessa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Oliko Helsingin työläisillä koiria 1900-luvun alussa?
Oliko työväenluokan helsinkiläisillä 1900-luvun alussa kotieläimiä? Kissat saatan ymmärtää, kun ne auttoivat tuholaisten, kuten rottien ja hiirien eliminoinnissa, mutta koirista en tiedä. Olivatko koirat yleisiä?
Emilia Lemmetyinen vastaa:
Ainakin periaatteessa kaikista 1900-luvun koiranomistajista on arkistoissa rekisterit, sillä koirien omistajilta kerättiin koiraveroa. Varsinkin työväenluokan ihmisiltä veron maksaminen saattoi kuitenkin jäädä kiireellisempien menojen takia. Toki myös kokonaan tai osin kodittomia kulkukoiria juoksenteli kaupungeissa, mutta niitä pyydystettiin ja tapettiin erityisesti vesikauhun/raivotaudin (rabies) pelossa 1900-luvun alussa. Tätä tehtävää hoiti Helsingissä oma rankkuri.
Koiravero oli korkeampi kaupungissa kuin maaseudulla. Koiraverotuksen tarkoituksena oli vähentää koirien määrää ja kerätä varoja vahingonkorvauksien maksamiseksi kotieläimistä, jotka olivat joutuneet vesikauhun uhreiksi. Maaseudulla koirilla oli omat tehtävänsä metsästyksessä ja vahtikoirina sekä pohjoisessa porokoirina. Porvaristolla oli myös pelkästään seuraksi otettuja koiria ja heiltä lemmikkien pito laajeni hiljalleen myös työväestön keskuuteen. Rotukoirat, ”herraskoirat”, olivat kalliita tuolloinkin, joten työläisen tuloilla niitä ei juuri hankittu.
Helsingin Sanomien (HS 15.5.1929) mukaan Helsingissä oli verollepantujen koirien lukumäärät v. 1919 1460 koiraa ja esim. vuonna 1926 2163 koiraa.
Työmies arvioi 11.11.1914 verotettujen koirien perusteella, että Suomessa oli v. 1913 noin 100 000 koiraa eli 1 koira 30 asukasta kohti.
Suomen kennelklubin aikakauskirja käsittelee koiraveroja ja siten koirien määrää esim 1.10.1935. Lehdestä voi lukea myös muita koirien kuulumisia. Lehteä löytyy digitoituna vuodesta 1915 lähtien.
Lähteet: Kansalliskirjaston Digitaaliset Aineistot
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys