Kysy meiltä työelämästä ja sosiaalihistoriasta! Työväenmuseo Werstas vastaa omaan tallennusalueensa kuuluviin kysymyksiin. Näitä ovat työväenliikkeeseen, ammattiyhdistyksiin, edistysmieliseen osuustoimintaan liittyvät kysymykset sekä sisällissodasta erityisesti punaisten puolen toimintaan liittyvät kysymykset. Samoin voit kysyä monenlaisen kansalaistoiminnan historiasta, niin ympäristö-, nais- kuin rauhanliikkeen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiasta. Meiltä voi kysyä myös viittomakielisten historiasta ja Lenin-museon teemoista: Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja esimerkiksi neuvostonostalgiasta.
Halutessasi voit liittää kysymykseesi myös valokuvan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastamme kahden viikon kuluessa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Verovelvolliset 1900-luvun alussa
Vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kerrotaan (vuotta en tiedä, mutta tod. näk. 1900-luvun alussa): "Helsingin kaupungille veroa maksava mies ja hänen vaimonsa ovat oikeutettuja lainaamaan kirjastosta." Minulla tuli mieleen, että esim. tekstiilitehtaissa työskenteli käsittääkseni paljon teini-ikäisiä tyttöjä. Eivätkö he maksaneet kunnallis- tai valtionveroa? Oliko 1900-luvun alussa jokin tulo- tai ikäraja verojen maksamiseen?
Leena Ahonen vastaa:
Kuten käyttösäännöistäkin ilmenee, mies maksoi perheen verot 1900-luvun alussa. Tällöin oli siis voimassa puolisoiden yhteisverotus. Naimisissa olevat naiset olivat miehensä holhouksen alaisia vuoteen 1930 saakka. Ja luonnollisesti myös lapset olivat isänsä holhouksen alaisia. Naimattomasta naisesta tuli täysivaltainen vasta täytettyään 25 vuotta.
Kunnallinen äänioikeus ja verovelvollisuus oli sidottu yhteen vuoteen 1919 asti. Tuolloin äänioikeusikäraja kunnallisvaaleissa myös laski 24 vuodesta 21 vuoteen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeusuudistushan vuonna 1906 ei koskenut kunnallisvaaleja. Tuolloin 1900-luvun alussa lakeja säädettiin tiheästi äänioikeuksiin liittyen ja myös verotuksessa tapahtui useita muutoksia. 1920-luvulla valtion tuloverotus vakiintui nykyisenkaltaiseksi. Tätä ennen valtio sai tuloja mm. henkiverosta, maaverosta ja tulliveroista.
Eri kaupungeilla oli eri veroäyrit. Helsingissä esimerkiksi vuonna 1905 se oli 400 markkaa. Tästä voi lukea esimerkiksi Suomen Virallisesta lehdestä lisää Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä Suomen Virallinen lehti 20.1.1905
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/708386?page=1
Verottaja on koonnut verojen historiasta tietopaketin:
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
