Kysy meiltä työelämästä ja sosiaalihistoriasta! Työväenmuseo Werstas vastaa omaan tallennusalueensa kuuluviin kysymyksiin. Näitä ovat työväenliikkeeseen, ammattiyhdistyksiin, edistysmieliseen osuustoimintaan liittyvät kysymykset sekä sisällissodasta erityisesti punaisten puolen toimintaan liittyvät kysymykset. Samoin voit kysyä monenlaisen kansalaistoiminnan historiasta, niin ympäristö-, nais- kuin rauhanliikkeen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiasta. Meiltä voi kysyä myös viittomakielisten historiasta ja Lenin-museon teemoista: Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja esimerkiksi neuvostonostalgiasta.
Halutessasi voit liittää kysymykseesi myös valokuvan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastamme kahden viikon kuluessa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Postin kulku sisällissodan aikana
Suomen sisällissodan aikana posti ei kulkenut rintamalinjan yli. Entä siviilit, oliko heillä mitään mahdollisuuksia siirtyä punaisten hallitsemalta alueelta valkoisten alueelle tai toisin päin? Jos oli, mikä oli tähän helpoin tapa?
Leena Ahonen vastaa:
"Rintamalinja" tarkoitti Karjalan kannasta lukuunottamatta sitä, että tielinjoilla ja rautateillä oli partiot puolin ja toisin, mutta metsätaipaleita pitkin pystyi hyvällä onnella kulkemaan puolelta toiselle. Varsinkaan sodan ensimmäisinä viikkoina rintamalinjat eivät olleet vielä vakiintuneet. Toki vieraita kulkijoita otettiin kiinni ja kuulusteltiin, jolloin reittien tuntemisesta ja sopivista kontakteista oli apua. Sodan lisäksi kevättalvi teki liikkumisen hankalaksi.
Tiedetään, että August Wesley pakeni Joensuusta Lappeenrantaan helmikuun alkupuolella, omien sanojensa mukaan koko matkan hiihtämällä. Helsingissä hänestä tehtiin punaisten yleisesikunnan päällikkö. Rintamalinjan saattoi ylittää myös Ruotsin kautta. Esimerkiksi Turun ympäristöstä koottu valkokaarti liikkui jäitä pitkin Uudestakaupungista Ahvenanmaalle. Sieltä järjestyi kuljetus Ruotsiin. Matka jatkui junalla takaisin Suomeen.
Postin kulku oli toki tärkeää turvata poikkeusoloissakin. Luonnollisesti sodan alussa postin kulku katkesi. Punaisten puolella Kansanvaltuuskunta perusti postineuvoston postin asioiden hoitoa varten. Postineuvoston puheenjohtajan Viljo Paasivirra postitoimistoille lähettämiä kiertokirjeitä voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim:
Ks. myös Rinta-Tassi, Osmo 1986: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena s. 214-217.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
