Kysy meiltä työelämästä ja sosiaalihistoriasta! Työväenmuseo Werstas vastaa omaan tallennusalueensa kuuluviin kysymyksiin. Näitä ovat työväenliikkeeseen, ammattiyhdistyksiin, edistysmieliseen osuustoimintaan liittyvät kysymykset sekä sisällissodasta erityisesti punaisten puolen toimintaan liittyvät kysymykset. Samoin voit kysyä monenlaisen kansalaistoiminnan historiasta, niin ympäristö-, nais- kuin rauhanliikkeen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiasta. Meiltä voi kysyä myös viittomakielisten historiasta ja Lenin-museon teemoista: Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja esimerkiksi neuvostonostalgiasta.
Halutessasi voit liittää kysymykseesi myös valokuvan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastamme kahden viikon kuluessa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Porvaristoa sisällissodassa punaisten puolella?
Kuuluiko sisällissodassa punaisiin myös joitain porvariston edustajia? Onko tällaisista dokumentoituja esimerkkejä? Myös kiinnostaa, onko tietoa, mitkä asiat vaikuttivat siihen kummalle puolelle tällaiset henkilöt lopulta asettuivat?
Leena Ahonen vastaa:
Sisällissotaan osallistuneiden yhteiskunnallinen tausta on kiinnostanut tutkijoita. Esimerkiksi perusteoksissa Jaakko Paavolaisen Valkoinen terrori ja Vankileirit Suomessa 1918 sekä Jussi T. Lappalaisen Punakaartin sota -sarjassa asiaa käsitellään. Punakaartilaisten yhteiskunnallisen taustan tutkimisen aineistona voi käyttää valtiorikosoikeuden pöytäkirjoja, joissa tuomituista on kirjattu koulutustaso sekä heidän luku- ja kirjoitustaitonsa.
Paavolaisen mukaan punaisia virkamiehiä teloitettiin 16 ja valtiorikosoikeuksissa heitä tuomittiin 27 henkilöä. Porvarillisiksi ammateiksi voidaan ajatella myös esimerkiksi jotain rautateiden henkilökunnan sekä kauppaliikkeiden harjoittajia (esim. teollisuus- käsityö- ja kauppaliikkeiden harjoittajia tuomittiin 270 henkilöä).
Jollain tavalla poikkeusyksilöinä voidaan porvarillisia punaisia pitää ja suurin osa punaisista olikin väkeä, joka oli omissa nahoissaan tuntenut puuteen, nälän ja yhteiskunnan eriarvoisuuden.
Punakaartin johto oli kuitenkin pääosin hyvin koulutettua väkeä. Heistä monet ehtivät päästä rajan taakse Venäjälle, eivätkä he siten esiinny valtiorikosoikeuden papereissa. Edvard Gylling syntyi ruotsinkieliseen sivistyskotiin, Kullervo Mannerin isästä tuli myöhemmin Vampulan kirkkoherra ja rovasti. Lauri Letonmäen isä oli höyrylaivakapteeni Matti Simonpoika Letonmäki. Hilja Pärssisen isä oli kappalainen Karl Henrik Lindgren. Yrjö Sirolan isä toimi Viipurin kaupunki- ja maaseurakunnan kappalaisena. Otto-Wille Kuusisen isä toimi tehtailijana. Heidän elämää ja näkemyksiä on myös tutkittu tarkemmin. Samoin esimerkiksi Yrjö Varpio kirjoittaa Herman Hesekiel Hölmströmistä https://helda.helsinki.fi/items/17c7b0f4-7967-4bb6-b6d1-1cda4b4c80d3 Siinä on porvarillisen sukuun kuulunut henkilö joka meni "väärälle" puolelle.
Pekka Lönngren toimi väliaikaisena poliisimestarina Tampereella http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/silkkiherneita/
Sotasurmista voi toki itsekin selailla ammatin mukaan kansanedustajat, konttoristit, liikemiehet, ylioppilaat jne. https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/faceted-search/table?page=0
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
